Parodontiitti, eli hampaiden kiinnityskatosairaus (ruotsiksi tandlossningsjukdom) on yksi yleisin tulehduksellinen kehon sairauksista maailmanlaajuisesti ja Suomessakin sitä sairastaa yli 60 % aikuisväestöstä. Vaikea-asteinen parodontiitti on globaalisti kuudenneksi yleisin kaikista elimistön sairauksista.
"Parodontiittiin liittyy harvoin kipua ja sen vuoksi hoitoon hakeutuminen usein pitkittyy."
Suussa parodontiitti ilmenee ienverenvuotona, syventyneinä ientaskuina, ikenien märkävuotona ja tai hampaiden heilumisella. Myös paha haju ja maku voivat olla merkki parodontiitista. Kansankielisesti voidaan todeta, että koko suun parodontiitti vastaa kämmenen kokoista avohaavaa joka kylpee bakteereissa vuosikausia. Hoitamattomana parodontiitti voi johtaa hampaiden menetykseen. Nikotiini ja tupakointi lisäävät merkittävästi kiinnityskatoa parodontiittipotilailla.
Vuosikymmenten tutkimusten perusteella tiedetään, että parodontiitilla on yhteys yleisterveyteen yleistyneen matala-asteisen tulehduksen kautta, jolloin suun bakteerit aktivoivat verenkierron kautta elimistön puolustusvastetta. Parodontiitti pystytään yhdistämään yli 50 eri yleissairauteen, mm. sydän- ja verisuonisairauksiin, alzheimerin tautiin, diabetekseen ja reumasairauksiin. Tiedetään, että diabeteksen ja parodontiitin yhteys on kaksisuuntainen: hyvä diabeteksen hoito parantaa suun terveyttä ja parodontiitin hoidolla voidaan parantaa verensokeritasapainoa.
Ienterveys on yhteydessä muihin suun sairauksiin, kuten reikiintymiseen ja suun punajäkälään. Hoitamaton parodontiitti lisää myös suusyövän riskiä.
Miten parodontiittia hoidetaan?
Hammaslääkäri on keskeisessä roolissa parodontiitin toteamisessa. Parodontiitti todetaan ientaskujen mittauksen ja röntgenkuvien avulla. Vaikea-asteinen, pitkälle edennyt parodontiitti on usein erikoishammaslääkärin hoitoa vaativa sairaus. Suuhygienisti osallistuu lievän parodontiitin hoitoon ja hoidetun parodontiitin ylläpitohoitovaiheeseen.
Parodontiitti on luonteeltaan krooninen sairaus, ja hoidolla pyritään saamaan tulehdus hallintaan. Käytännössä tämä tarkoittaa huolellista hampaiden pintojen puhdistusta, joskus useammalla käynnillä, joissa käytetään ultraäänilaitetta ja käsi-instrumentteja. Hoidon ei kuulu sattua, tarvittaessa hammaslääkäri puuduttaa ikenet puhdistusta varten.
Joskus haastavissa tapauksissa tarvitaan myöhemmässä vaiheessa purennan kuntouttamista tai kirurgista hoitoa. Hoitoa tehdään yleensä useammassa erässä. Käyntien välissä annetaan kudoksille paranemisaikaa, jonka jälkeen hoidon tarve arvioidaan uudelleen.
Hoidon jälkeen purenta tuntuu tukevalta ja toimivalta. Hoidettu suu ei vuoda verta, ei haise eikä potilas ole enää riskissä menettää hampaitaan. Yleistilassa voidaan havaita muutoksia, mm. potilas voi tuntea voinnin energisemmäksi ja diabetespotilaalla pitkäaikaissokeri voi laskea.
Katriina Lähdetie
Hammaslääkäri, Parodontologiaan erikoistuva
Olen ikenien sairauksiin erikoistunut hammaslääkäri, jolla on yli 10 vuoden kokemus hammaslääkärin työstä, toimin myös hammaslääkäriopettajana.
