Hyvää tietoa viisaudenhampaista

Viisaudenhampaat ovat kolmansia poskihampaita. Ne puhkeavat yleensä 19–20 vuoden iässä. Puhkeaminen jatkuu yleensä 25 vuoden ikään asti. 90 prosentilla nuorista aikuisista puhkeaminen jää osittaiseksi tilan puutteen vuoksi. Tilan puute johtuu siitä, että ihmisten leuat ovat pienentyneet evoluution seurauksena. 20 prosentilla viisaudenhampaat puuttuvat kokonaan.

Viisaudenhampaiden tilanne tutkitaan aina hammastarkastuksen yhteydessä. Tarvittaessa voi varata ajan myös pelkästään viisaudenhampaiden tilanteen kartoittamiseen. Viisaudenhampaiden hoidon tarve arvioidaan aina yksilöllisesti.

Viisaudenhampaiden ongelmat

Yleisin viisaudenhampaisiin liittyvä ongelma on viisaudenhampaiden osittainen puhkeaminen ja siihen liittyvät tulehdukset. Tulehdus saattaa ilmetä kipuna, turvotuksena, pahana makuna tai hajuna, märkävuotona, suun avaamisvaikeutena tai kuumeena.

Puhkeamatonkin viisaudenhammas voi aiheuttaa kipuja. Viisaudenhampaasta johtuva kipu voi heijastua esimerkiksi korvakipuna.

Hammaslääkäri voi kliinisen ja röntgenologisen tutkimuksen avulla todeta viisaudenhampaisiin liittyvät ongelmat: syvän ientaskun, karieksen, märkävuodon, vahingollisen vastapurijan, kystan tai kasvaimen.

Kokonaan puhjenneita, oireettomia viisaudenhampaita poistetaan silloin, kun niillä on merkitystä muuhun hampaistoon tai potilaan terveyteen. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi oikomishoito, ortognaattinen kirurgia, leukojen alueelle tuleva sädehoito tai poistotarve jonkin perussairauden takia.

Viisaudenhampaiden hoitosuunnitelma

Viisaudenhampaiden hoito aloitetaan hammaslääkärin tarkastuksella ja tarvittavilla röntgenkuvilla.

Hammaslääkärin tarkastus alkaa kliinisellä tutkimuksella. Kliininen tutkimus koostuu suun ulkoisesta ja sisäisestä tutkimuksesta. Suun ulkoisessa tutkimuksessa käydään läpi turvotukset, avausrajoitukset ja kaulan imusolmukkeet. Suun sisäisessä tutkimuksessa tutkitaan suunpohjan ja viisaudenhampaan ikenen turvotukset sekä märkävuodot, viisaudenhampaiden puhkeamisaste, kariestilanne, ientaskut ja purentataso. Näiden lisäksi selvitetään mahdolliset muut sairauden lääkitykset ja allergiat.

Kliinisen tutkimuksen lisäksi tarvitaan laadukkaat röntgenkuvat. Panoraamatomografia (PTG) on ensisijainen ja hyvä perustutkimus. Tällä voidaan selvittää viisaudenhampaiden sijainti ja juurten muodot. PTG-kuvan avulla saadaan myös hyvä käsitys alaviisaudenhampaiden juurten ja hermokanavan suhteesta. Jos hermokanava ja alaviisaudenhampaan juuret kuvautuvat päällekkäin tai ne ovat toistensa välittömässä läheisyydessä tehdään kartiokeilatietokonetomografia (KKTT). KKTT:n avulla voidaan tarkemmin selvittää hermokanavan ja juurten suhde toisiinsa.

Näiden tutkimusten jälkeen tehdään viisaudenhampaan hoitosuunnitelma. Viisaudenhampaiden hoitona on pääsääntöisesti niiden poisto. Ainoastaan puhkeamattomat, kokonaan luun peittämät, oireettomat ja kliinisesti sekä röntgenologisesti terveet viisaudenhampaat säilytetään. Hoitosuunnitelma pitää sisällään arvion toimenpiteen vaativuudesta ja päätöksen siitä, miten hoidossa edetään.

Viisaudenhampaan poisto

Toimenpiteen vaativuus on arvioitu ennen toimenpidettä. Vaatimustason mukaan tehdään normaali poisto, leikkauksellinen poisto tai poisto suukirurgin vastaanotolla. Pääsääntöisesti hampaan poisto tehdään paikallispuudutuksessa. Hammas voidaan kuitenkin poistaa myös nukutuksessa tai rentouttavan esilääkityksen avulla, jos siihen on tarvetta.

Normaali poisto

Jos viisaudenhampaat ovat kokonaan puhjenneet, ne voidaan poistaa vipua ja pihtejä käyttäen. Joskus juurten muoto ja/tai asento edellyttävät hampaan halkaisua kahteen tai useampaan osaan. Halkaiseminen tehdään poralla.

Leikkauksellinen poisto

Jos viisaudenhampaat eivät ole kokonaan esillä, ne poistetaan leikkaamalla. Leikkauksessa ikenelle tehdään viilto ja hammas paljastetaan. Tarvittaessa alueelta poistetaan luuta ja/tai hammas pilkotaan poran avulla. Poiston jälkeen alue suljetaan yhdellä tai useammalla ompeleella. Ompeleet voivat olla itsesulavia tai ne poistetaan noin viikon kuluttua.

Viisaudenhampaan poisto suukirurgilla

Jos hoitosuunnitelmaa tehtäessä on todettu, että jostain syystä poisto on erityisen vaativa, esimerkiksi alaleuan hermokanava sijaitsee juurten välittömässä läheisyydessä, voidaan poisto suorittaa suukirurgin vastaanotolla. Suukirurgin vastaanotolla tehdään poistoja kaikissa kategorioissa. Suukirurgin vastaanotolle mennään pääsääntöisesti lähetteen kanssa.

Viisaudenhampaan poiston jälkihoito

Normaalin poiston jälkeen kipua esiintyy yleensä 1–3 päivän ajan. Leikkauksellisen poiston jälkeen toipuminen vaihtelee päivästä viikkoon. Poiston jälkeen tarvitaan usein särkylääkettä. Tähän sopivat hyvin tavalliset särkylääkkeet kuten ibuprofeiini ja parasetamoli. Joskus saatetaan tarvita vahvempaa särkylääkettä ja/tai antibioottia. Tällöin hammaslääkäri määrää ne reseptillä. Tapauskohtaisesti hammaslääkäri voi määrätä sairauspoissaoloa.

Kotihoito

Toipumista voidaan edistää huomattavasti hyvällä kotihoidolla. Kotihoidosta annetaan vielä erikseen suulliset ja kirjalliset ohjeet.

• suun huuhtelua sekä ruuan että juoman nauttimista tulee välttää kolmen tunnin ajan toimenpiteen jälkeen
• poistopäivänä tulee välttää kuumaa ruokaa ja juomaa sekä verenvuotoa kiihdyttäviä aineita (kahvi, alkoholi, tupakka)
• haava-alue pitää jättää rauhaan
• saunominen ja ponnistelu sekä kaikki muu, mikä nostaa sykettä, on kielletty parin ensimmäisen päivän aikana
• normaali suun puhtaanapito aloitetaan vasta poiston jälkeisenä päivänä
• bakteerien vähentämiseksi suositellaan klooriheksidiinipurskuttelua kaksi kertaa päivässä viikon ajan (purskuttelu aloitetaan vasta toimenpiteestä seuraavana päivänä)

Tarvittaessa lisätietoa saa hammaslääkäreiltämme ja vastaanoton henkilökunnalta.

Kirjoittanut: Kristiina Mäkinen